Projektit ja kehittämishankkeet

Vaalijala kehittää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa alansa osaamista. Kehittämistyön tavoitteina on viedä työskentelytapoja eteenpäin, parantaa asiakkaiden asemaa tai tutkimustiedon kautta osoittaa toiminnan vaikuttavuutta. Vaalijala on avoin uusille hankealoitteille ja uusille yhteistyökumppaneille. Ota yhteyttä!

Ota yhteyttä:

Yhteyshenkilöt

Ilkka Jokinen
Ilkka Jokinen
kuntayhtymän johtaja
Puh. 050 602 78
ilkka.jokinen@vaalijala.fi

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE vuosina 2016 - 2017

Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen merkittävä toimintamuoto on liikkuvat kuntoutuspalvelut. Ne muodostavat sisällöllisesti laajan tuoteperheen asiantuntijapalveluista, joita yhdistää toiminta Nenonpellon yksiköiden ulkopuolella asiakkaan lähiympäristössä.

Toiminnalla on useita tavoitteita. Toiminnalla pyritään vaikuttamaan asiakkaiden pulmatilanteiden synnyn alkuvaiheessa, jolloin korjaavien toimenpiteiden vaikutusmahdollisuus on suurin. Mikäli tilannetta ei enää voida ratkaista pelkästään toimenpiteillä asiakkaan lähiympäristössä, saadaan kuitenkin arvokasta tietoa lähiympäristön toiminnasta sekä mahdollisista tekijöistä, jotka ovat vaikuttaneet pulmatilanteiden syntyyn. Tavoitteena on myös asiakkaan lähiympäristön (perhe, asumisyksikkö, yms.) konsultointi. Tällöin toimenpiteet kohdistuvat koko yhteisöön.

Tarve perhekeskeinen työhön on syntynyt havainnoista kuntoutusyksiköissä. Perheissä, joissa on erityistä tukea tarvitseva lapsi, kehittyy toisinaan tilanteita, joissa koko perheelle olisi saatava kokonaisvaltaista ja intensiivistä tukea kuntoutuksellisin keinoin. Perhekeskeiseen työhön voi kuulua myös 2-3 päivän perhejaksot Nenonpellossa.

Vaikka liikkuvia kuntoutuspalveluja ja perhekeskeistä työtä on tehty useita vuosia, kunnissa ei ole kuitenkaan vielä valmiutta ostaa niitä ajoissa. Liian usein pulmatilanteen kehittyvät niin vaativiksi, että ne johtavat pitkäkestoisen laitoskuntoutuksen tarpeeseen. Hankkeen tarkoituksena on kerätä tietoa toiminnan vaikuttavuudesta, kehittää palvelujen sisältöjä eteenpäin ja valmentaa Vaalijalan työntekijöitä lisää työskentelemään liikkuvasti. Tavoitteena on, että hankkeen jälkeen kunnissa on parempi tietous ja valmiudet ostaa em. palveluita ajoissa. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että hankkeen toiminnan ja tulosten tiedottamiseen panostetaan myös.

Kuntoutuspalvelujen kehittämishanke LIIKE on tarkoitus toteuttaa vuosien 2016 – 2017 aikana. Hankkeeseen varataan 200.000 euroa ja sen piiriin kuuluvat palvelut ovat kunnille maksuttomia. Hankkeeseen voivat päästä mukaan myös ulkokunnat, joilla on puitesopimus Vaalijalan kanssa. Hanke tulee vähentämään Vaalijalan vuosien 2016 - 17 suoritetuottoja maksuttomien palvelujen verran, joka lasketaan hankkeen menoihin. Hankkeen koordinaattorina toimii kehittämiskoordinaattori Mari Niinivirta.

Hankkeen toteutussuunnitelma (pdf).

Vaalijala on mukana kehittämässä RAI-arviointivälinettä lasten ja nuorten mielenterveys- ja kehitysvammatyöhön

Vaalijalan pilotin tekijät, Piia Kauppinen (vas), Sanna-Mari Tyrväinen ja Lahja Strengell pohtivat yhdessä sähköisen RAI-lomakkeiston kehittämiskohtia.
Vaalijalan pilotin tekijät, Piia Kauppinen (vas), Sanna-Mari Tyrväinen ja
Lahja Strengell pohtivat yhdessä sähköisen RAI-lomakkeiston kehittämiskohtia.

Uusi työväline hoitotyön laadun ja vaikuttavuuden arviointiin

Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus on mukana testaamassa uutta lasten ja nuorten mielenterveys- ja kehitysvammatyöhön kehitettyä RAI-välinettä THL:n projektissa. Projektin tavoitteena on lasten ja nuorten mielenterveys- ja kehitysvammatyöhön kehitetyn standardoidun RAI-arviointivälineen kehittäminen Suomen oloihin sopivaksi.
RAI-järjestelmä on kansainvälinen hoitotyön laadun ja kustannusvaikuttavuuden arviointi- ja seurantamenetelmä, joita on kehitetty erilaisiin toimintaympäristöihin mm. ikääntyneille ja mielenterveystyöhön. Kanadassa on kehitetty lasten ja nuorten mielenterveys- ja kehitysvammatyön RAI-arviointivälineet. Mielenterveystyöhön ja kehitysvammatyöhön on omat arviointilomakkeet, jotka poikkeavat jonkin verran toisistaan. 
Lasten ja nuorten kehitysvammatyön RAI on arviointiväline, jonka avulla kartoitetaan 4-20-vuotiaiden, kehitysvammaisten lasten ja nuorten kokonaistilannetta. Vaalijala on yksi kolmesta pilottikohteesta Suomessa, jossa kehitysvammatyötyöhön tarkoitettua välinettä testataan ja kehitetään. Muut pilottikohteet ovat Rinnekoti-säätiö ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri.
Hoitohenkilökunnalle RAI-mittaristo toimii apuvälineenä hoidon suunnittelussa ja arvioinnissa, esimiehille ja johdolle mittaristo tuottaa tietoa laadun seurantaan ja toiminnan suunnitteluun. Kunnille RAI-väline on puolestaan apuväline hoidon hinnoitteluun, sopimusohjaukseen ja porrastukseen.
”Olemme pyrkineet tuomaan projektissa esiin kehitysvammatyön näkökohtia ja sitä, miten RAI-arviointivälinettä tulisi muokata, jotta se toimisi mahdollisimman hyvin kehitysvammaisten lasten ja nuorten kohdalla”, toteaa Vaalijalan oppilaskoti Ankkurin sairaanhoitaja Piia Kauppinen.

Uusi työväline arvioinnin tekoon

RAI-arvioinnin kautta selvitetään lapsen tai nuoren toimintakykyä, elämänlaatua, haasteita ja ongelmia sekä kartoitetaan hänen sosiaalisia olosuhteitaan.
”Menetelmä tarjoaa hyvän työvälineen myös asiakkaan taustatietojen keräämiseen ja tallentamiseen esimeriksi kuntoutukseen tultaessa. Ja taustatiedothan ovat erityisen tärkeitä kuntoutuksen sekä hoidon suunnittelussa”, sanoo Telakan fysioterapeutti Sanna-Mari Tyrväinen.
Hän haastatteli ja arvioi yhdessä Piia Kauppisen sekä Vaalijalan oppilaskoti Simpukan lähihoitaja Lahja Strengellin kanssa yhteensä 73 lasta ja nuorta Vaalijalan RAI-pilotoinnin yhteydessä.
”Tällä hetkellä Suomessa ei ole olemassa toimintakyvyn arviointimenetelmää kehitysvammaisille lapsille ja nuorille, joten sellaiselle on todella selkeä tarve”, sanoo Lahja Strengell.

Vaalijalassa panostettiin pilotointiin

” Työnantaja piti projektia sen verran tärkeänä, että pääsimme irtautumaan omista töistämme, joko kokonaan tai osittain, tekemään yksinomaan RAI-haastatteluja”, kertoo Sanna-Mari Tyrväinen.
Hän ja Piia Kauppinen tekivät RAI-arviointeja kokopäivätyönä kolmen viikon ajan viime syyskuussa. Lahja Strengell teki puolestaan arviointeja päivän viikossa.
Arviointi tehdään pääsääntöisesti kolmen päivän seurantajakson perusteella. Lisäksi tietoa lapsesta kerätään hänen itsensä, hänen vanhempiensa ja tarvittaessa lähihoitajansa kanssa keskustellen.
”Haastattelu vei aikaa noin kahdesta kolmeen tuntia. Arvioinnin kaikkien osien tarkka kirjaaminen edellytti kaiken havaitun ja saadun tiedon yhdistämistä. Ensisijaisesti haastateltavina olivat asiakkaat ja heidän vanhempansa sekä lähityöntekijänsä”, kertoo Piia Kauppinen.
RAI-arviointi tehdään tietokoneelle ja välittömästi arvioinnin teon jälkeen käytettävissä on mittareita sekä visuaalisia yhteenvetoja että diagrammeja.

Mielenkiintoinen ja antoisa projekti

RAI-vertailukehittämisestä vastaa Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja kehitysvammatyön RAI-arviointivälinettä  on testattu Suomessa toukokuusta 2014 lähtien. Pilottivaihe, jonka yhteydessä välinettä testataan ja kehitetään, kestää kuluvan vuoden loppuun saakka.
”Kovin paljon RAI-arviointivälinettä ei pysty maakohtaisesti muuttamaan, vain noin viiden prosentin verran, muuten mittaristo ei enää pysy kansainvälisenä”, sanoo Lahja Strengell.
Kehittämisestä on käyty jatkuvaa ja säännöllistä keskustelua THL:n kehittämispäällikön Britta Sohlmanin ja Vaalijalan pilottityöntekijöiden kesken. Vaikka haastattelut ovat nyt ohi, ei kehittämistyö vielä pääty, vaan jäljellä on jonkin verran hienosäätöä lomakkeiston osalta.
Vaalijalan kolmikolle kehitystyössä mukana oleminen on ollut mielenkiintoinen ja antoisa projekti. Pilotoinnin kuluessa on noussut esille paljon hyötyjä, joita RAI-arviointivälineen käyttöönotto toisi mukanaan Vaalijalankin kuntoutustyöhön ja toimintaan.
Vaalijalassakin odotetaan jatkossa mielenkiinnolla, mitkä ovat valtakunnallisen kehitystyön tulokset ja ottaako THL lasten ja nuorten mielenterveys- ja kehitysvammatyön RAI-arviointivälineen lopulta käyttöön Suomessa ja millä aikataululla.  

Itä-Suomen järjestöhankkeet 2016 - 2017

Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen asiakasmääritelmän mukaan asiakas on erityistä tukea tarvitseva henkilö ja hänen perheensä. Kuntoutuksen tärkeimmät ikäryhmät ovat tänä päivänä lapset ja nuoret. Vaalijalalla kontaktit paikallisiin järjestökenttiin ovat perustuneet lähinnä kehitysvammaisten tukiyhdistyksiin. Muiden järjestöjen kanssa yhteistyö on ollut satunnaista. Osaamis- ja tukikeskuksen luonne edellyttää yhteistyötä laajan järjestökentän kanssa, jotta niiden näkemykset voidaan ottaa huomioon toimintaa kehitettäessä kohti uutta sote-maailmaa. Tärkeää on myös se, että järjestöt tuntevat Vaalijalan toiminnan riittävän hyvin.

Järjestökentässä toimii ns. ”sateenvarjoyhdistyksiä”, joiden tehtävänä on antaa tukea jäsenjärjestöjensä toiminnalle. Näillä yhdistyksillä on palkattua henkilökuntaa ja valmiit kontaktit jäsenistöönsä. Tällaisia toimijoita ovat Estery Mikkelissä, Matara Jyväskylässä, Kolomonen Savonlinnassa ja YTRY Kuopiossa. Näiden toimijoiden välityksellä voidaan järjestökenttää luontevasti lähestyä.

Parhaiten yhteistyötä voidaan rakentaa tekemällä jotain yhdessä paikallisesti. Järjestöt tuntevat paikallisen tilanteen hyvin ja voivat osoittaa tekemisen sisällön tarvelähtöisesti. Hankkeet tulevat olemaan pieniä, joten sekin on sisällöissä huomioitava.

Neljään hankkeeseen varataan yhteensä 70.000 euroa. Hallitukselle tullaan esittelemään syntyneet hankesuunnitelmat kevään 2016 kokouksissa.

Hoivafarmi

Vaalijala on mukana hankekumppanina Mikkelin Ammattikorkeakoulun (MAMK) hallinnoimassa kaksivuotisessa (2015 - 2016) ESR-hankeessa ”Luontolähtöisen päivä- ja työtoiminnan kehittäminen osatyökykyisille eteläsavolaisilla maatiloilla (Hoivafarmi)” .

Hankkeen välittömänä tavoitteena on luonto- ja eläinavusteisen päivä- ja työtoiminnan kehittäminen vajaakuntoisille ja kehitysvammaisille henkilöille, mielenterveyskuntoutujille sekä ikääntyneille. Lisäksi tavoitteena on hankkeessa kehitettäviä arviointimittareita hyödyntäen tuottaa tutkimuksellista tietoa luontolähtöisen toiminnan vaikutuksista toimintakykyyn (vastuutoteuttajana MAMK) ja luontolähtöisen toiminnan maaseutuvaikutuksista tila- ja aluetasolla (vastuutoteuttajana Ruralia-instituutti).

Vaalijalan toimipisteistä ovat mukana Mikkelin, Pieksämäen ja Juvan Savosetit. Muina kumppaneina ovat mielenterveyskuntoutujien Klubitalo ja Kotilo ry Savonlinnasta sekä Juvan kunnan vanhuspalvelut. Lisäksi mukaan on ilmoittautunut kymmenkunta eteläsavolaista maatilaa.

Hankkeen kustannusarvio on yhteensä 397 000 euroa. Vaalijala on mukana 5 000 euron osuudella.

Aktiivinen ikääntyminen autismin kirjolla –projekti

Vaalijalan kuntoutuskeskuksen autismikuntoutuksen yksiköt Tammela ja Neliapila ovat mukana Aktiivinen ikääntyminen autismin kirjolla –projektissa.

Projektissa tuetaan ja edistetään ikääntyvien autismin kirjon henkilöiden sekä heidän omaistensa ja läheistensä hyvää ja mielekästä elämää. Projekti on valtakunnallinen ja toimii yhteistyössä useiden paikallisten toimijoiden kanssa. Projekti on saanut rahoituksen RAY:ltä vuosille 2013 - 2016.

Lisätietoja projektista löytyy Autismiliiton verkkosivuilta.

Valtakunnallinen vammaispalveluhanke 2010 - 2013

Valtakunnallinen vammaispalveluhanke uudisti vammaispalveluja vastaamaan paremmin palvelunkäyttäjien tarpeita. Valtakunnallinen hanke koostui kahdeksasta osahankkeesta, joista yksi oli Vaalijalan osahanke. Osahankkeiden materiaalia löytyy Innokylän sivuilta www.innokyla.fi.

Verneri.net on kanava kehitysvammaisuuden maailmaan

Vaalijala on Kehitysvammaliiton kumppanina rahoittamassa sivustoa www.verneri.net.

Se on laaja kehitysvamma-alan verkkopalvelu, joka tarjoaa yleistiedon ja palveluesittelyjen lisäksi keskusteluja ja hyvinkin tarkkaa tietoa kehitysvammaisuutta sivuavista sairauksista. Se on sivusto, johon kannattaa tutustua.

IMO-hanke 2015

Vaalijala osallistuu Kehitysvammaliiton organisoimaan IMO-hankkeeseen, joka toteutetaan vuoden 2015 aikana.

Hankkeessa on mukana 17 kehitysvamma-alalla toimivaa organisaatiota. Hankkeessa käsitellään valmisteilla olevan itsemääräämisoikeuslain sisältöjä. Sen tavoitteena on löytää asiakkaan itsemääräämistä tukevia työkäytäntöjä sekä perehtyä yleisen ja yksilöllisen itsemääräämisoikeussuunnitelman laatimiseen ja itsemääräämiskyvyn arviointiin. Tavoitteena on tuottaa näistä sisällön kuvauksia, jotka tukevat itsemääräämisoikeuslain soveltamista käytännössä. Hanke mahdollistaa eri toimijoiden välisen yhteisen keskustelun sekä tietämyksen ja hyvien käytänteiden jakamisen valtakunnallisesti.

IMO-hanke